Kylän historiaa
Maisema
Tarinan mukaan asutusta Toivolan selkämälle tuli Pyhävedeltä päin ja metsä oli niin sakea, ettei Lahnavesi näkynyt. Niinpä asukaat hakivat aluksi veden Pyhävedestä. Tarinaa on vaikea uskoa, sillä niin selkeästi Lahnavesi näkyy Ropan ja Häkkälän mäelle. Nämä talot ovat luultavasti seutukunnan ensimmäisiä.
Maisema viehätti myös kreivi Pietari Brahea, koska hän ulotti Toivolaan tarkastusmatkansa ja heti sen jälkeen pyysi hallitsijalta ”muutamia taloja” läänityksekseen. Vuonna 1643 koko Toivolan kymmenyskunta, lukuunottamatta kahdeksaa ratsutilaa, joutui Brahen läänitykseen. Läänitykset peruutettiin kruunulle 1688 ja 1696.
Suuri Savontie
Vanhimmat tiedot Savontien linjauksista kertovat, että tie johti Heinolan, Lusin ja Hartosenpään kautta Toivolaan, sieltä Suur-Savoon (Mikkeli) ja edelleen Juvan ja Rantasalmen kautta Olavinlinnaan. Keskiajalta periytyvien säädösten mukaan maantien oli aluksi oltava kymmenen kyynärää eli noin kuusi metriä leveä. Vuonna 1883 leveydeksi määrättiin 17 kyynärää – n. 7 metriä. Suuren Savontien ja sen siltojen hoito kuului talonpoikien tehtäviin vuosisatojen ajan.
Vuonna 1938 Savontie määrättiin valtatieksi Vierunmäeltä Savonlinnaan. Toisen maailmansodan jälkeen tietä perusparanneetttin. Vuosina 1955-61 valmistui uusi 5-tie, joka jätti vanhan viitostien Toivolassa tyystin sivuun.
Toivolan kohdalla Savontiellä 1600-luvulla oli rakennettu silta Mäntyharjun Tuustapaleella sijaitsevan pienen joen yli. 1800-luvun alkupuolella kaivettiin Kaivannonkoski ja rakennettiin silta sen yli. Entinen joki jäi myllyjoeksi. Puusilta uusittiin 1929. Uusi teräspalkkisilta Kaivannonkoskeen valmistui syksyllä 1937. Myöhemmin 80-luvulla sitäkin on jo uusittu.
Kestikievarit ja hollikyyti
Entiseen aikaan matkan teko oli aikaa vievää ja työlästä. Kuljettiin ratsain, talvisin rekikyydillä ja rattailla. 1700-luvun puolivälistä ja Kustaan sodan jälkeen esivalta alkoi kiinittää huomiota kievari- ja kyytioloihin. Savontiellä oli vanhat kievarit Kuortti, Mäkivola ja myöhemmin Lahdenhoviin liitetty Nikkilä. Seuraava kestikievari oli Hirvensalmella. Lahden ja Nikkilän jouduttua sääytläisomistukseen kievari muutti Häkkälän rustholliin, missä se oli jo 1765.
Häkkälän kestikievarissa oli yöpyjiä varten erillinen asuinrakennus ja rakennus kyytipoikia -hollipoikia- varten. Vuonna 1902 tulipalo vei kaikki rakennukset talonväen asumusta myöten.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin tuli voimaan majatalolaki. Toivolan majatalossa piti aina olla kaksi kyytimiestä varattuna. Matkustajien yöpymiseen tarvitttiin kaksi asuinhuonetta. Myös kahvia ja ruokaa piti olla saatavilla. Majataloja oli Toivolassa kaksi, Kauppila ja Häkkälä. Kestikievarin aikaan vain Häkkälässä oli riittävät rakennukset. 1930-luvun lopulla majatalo oli Kauppilassa. Tällöin hevosten sijasta kyydittiin matkalaisia ja autollakin.
Hovit
Hovit ovat Toivolan seudun oma erikoisuus, muualta Mäntyharjusta niitä ei samassa määrin löydy. Ne olivat 1700- ja 1800-luvuilla joko aatelisten omistuksessa, kuten Lahdenhovi ja Ryönä, mutta silloinkin virkamiesten asuin- ja toimipaikakseen hankkimia, kuten Paakkari ja Hämäläisenhovi. Tärkein tekijä tälle ilmiölle oli Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet. Turun rauhassa 1743 kirkko jäi Venäjän puolelle, mutta Toivola jäi Ruotsiin. Toivolasta kehittyi virkamieskunnan myötä Mäntyharjun merkittävin kylä.
Lähdetekstit: Historiatoimikunta: ”Koulua
ja kylän raittia”, Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1997
