{"id":25,"date":"2019-01-04T13:50:43","date_gmt":"2019-01-04T13:50:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.xn--toivolankylt-qcb.fi\/?p=25"},"modified":"2022-09-22T13:43:44","modified_gmt":"2022-09-22T13:43:44","slug":"historia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/?p=25","title":{"rendered":"Historiat"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><em>Kyl\u00e4n historiaa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><strong>Maisema<\/strong><\/p><p>Tarinan mukaan asutusta Toivolan selk\u00e4m\u00e4lle tuli Pyh\u00e4vedelt\u00e4 p\u00e4in ja mets\u00e4 oli niin sakea, ettei Lahnavesi n\u00e4kynyt. Niinp\u00e4 asukaat  hakivat aluksi veden Pyh\u00e4vedest\u00e4. Tarinaa on vaikea uskoa, sill\u00e4 niin selke\u00e4sti Lahnavesi n\u00e4kyy Ropan  ja H\u00e4kk\u00e4l\u00e4n m\u00e4elle. N\u00e4m\u00e4 talot ovat luultavasti seutukunnan ensimm\u00e4isi\u00e4.<\/p><p>Maisema vieh\u00e4tti my\u00f6s kreivi Pietari Brahea, koska h\u00e4n ulotti Toivolaan             tarkastusmatkansa ja heti sen j\u00e4lkeen pyysi hallitsijalta &#8221;muutamia taloja&#8221;             l\u00e4\u00e4nityksekseen. Vuonna 1643 koko Toivolan kymmenyskunta, lukuunottamatta kahdeksaa ratsutilaa,  joutui Brahen l\u00e4\u00e4nitykseen. L\u00e4\u00e4nitykset peruutettiin kruunulle 1688 ja 1696.<\/p><p><strong>Suuri Savontie<\/strong><\/p><p>Vanhimmat tiedot Savontien linjauksista kertovat, ett\u00e4 tie johti Heinolan,             Lusin ja Hartosenp\u00e4\u00e4n kautta Toivolaan, sielt\u00e4 Suur-Savoon (Mikkeli) ja edelleen Juvan ja Rantasalmen kautta Olavinlinnaan. Keskiajalta             periytyvien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan maantien oli aluksi  oltava kymmenen kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 eli noin kuusi metri\u00e4 leve\u00e4. Vuonna 1883 leveydeksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 17             kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 &#8211; n. 7 metri\u00e4. Suuren Savontien ja sen siltojen hoito kuului talonpoikien teht\u00e4viin vuosisatojen ajan.<\/p><p>Vuonna 1938 Savontie m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin valtatieksi Vierunm\u00e4elt\u00e4 Savonlinnaan. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tiet\u00e4 perusparanneetttin. Vuosina 1955-61 valmistui uusi 5-tie, joka j\u00e4tti vanhan viitostien Toivolassa tyystin sivuun.<\/p><p>Toivolan kohdalla Savontiell\u00e4 1600-luvulla oli rakennettu silta M\u00e4ntyharjun             Tuustapaleella sijaitsevan pienen joen yli. 1800-luvun alkupuolella kaivettiin Kaivannonkoski ja rakennettiin silta sen yli. Entinen joki j\u00e4i             myllyjoeksi. Puusilta uusittiin 1929. Uusi ter\u00e4spalkkisilta Kaivannonkoskeen valmistui  syksyll\u00e4 1937. My\u00f6hemmin 80-luvulla sit\u00e4kin on jo             uusittu.<\/p><p><strong>Kestikievarit ja hollikyyti<\/strong><\/p><p>Entiseen aikaan matkan teko oli aikaa viev\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Kuljettiin ratsain, talvisin rekikyydill\u00e4 ja rattailla. 1700-luvun puoliv\u00e4list\u00e4  ja Kustaan sodan j\u00e4lkeen esivalta alkoi kiinitt\u00e4\u00e4  huomiota kievari- ja kyytioloihin. Savontiell\u00e4 oli vanhat kievarit Kuortti, M\u00e4kivola ja my\u00f6hemmin Lahdenhoviin liitetty Nikkil\u00e4. Seuraava kestikievari oli Hirvensalmella. Lahden ja Nikkil\u00e4n jouduttua s\u00e4\u00e4ytl\u00e4isomistukseen kievari muutti H\u00e4kk\u00e4l\u00e4n rustholliin, miss\u00e4 se oli jo 1765.<\/p><p>H\u00e4kk\u00e4l\u00e4n kestikievarissa oli y\u00f6pyji\u00e4 varten erillinen asuinrakennus ja rakennus kyytipoikia -hollipoikia- varten. Vuonna 1902 tulipalo vei kaikki rakennukset talonv\u00e4en asumusta  my\u00f6ten.<\/p><p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikoihin tuli voimaan majatalolaki. Toivolan majatalossa piti aina olla kaksi kyytimiest\u00e4 varattuna. Matkustajien             y\u00f6pymiseen tarvitttiin kaksi asuinhuonetta. My\u00f6s kahvia ja ruokaa piti olla saatavilla. Majataloja oli Toivolassa kaksi, Kauppila ja H\u00e4kk\u00e4l\u00e4.             Kestikievarin aikaan vain H\u00e4kk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4t rakennukset. 1930-luvun lopulla majatalo oli Kauppilassa. T\u00e4ll\u00f6in hevosten sijasta             kyydittiin matkalaisia ja autollakin.<\/p><p><strong>Hovit<\/strong><\/p><p>Hovit ovat Toivolan seudun oma erikoisuus, muualta M\u00e4ntyharjusta niit\u00e4 ei samassa m\u00e4\u00e4rin l\u00f6ydy. Ne olivat 1700- ja 1800-luvuilla joko aatelisten omistuksessa, kuten Lahdenhovi ja Ry\u00f6n\u00e4, mutta silloinkin virkamiesten asuin- ja toimipaikakseen hankkimia, kuten Paakkari ja  H\u00e4m\u00e4l\u00e4isenhovi. T\u00e4rkein tekij\u00e4 t\u00e4lle ilmi\u00f6lle oli Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liset suhteet. Turun             rauhassa 1743 kirkko j\u00e4i Ven\u00e4j\u00e4n puolelle, mutta Toivola j\u00e4i Ruotsiin. Toivolasta kehittyi virkamieskunnan my\u00f6t\u00e4 M\u00e4ntyharjun merkitt\u00e4vin             kyl\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hdetekstit:<\/strong> Historiatoimikunta: &#8221;Koulua\n        ja kyl\u00e4n raittia&#8221;, L\u00e4nsi-Savo Oy, Mikkeli 1997<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kyl\u00e4n historiaa Maisema Tarinan mukaan asutusta Toivolan selk\u00e4m\u00e4lle tuli Pyh\u00e4vedelt\u00e4 p\u00e4in ja mets\u00e4 oli niin sakea, ettei Lahnavesi n\u00e4kynyt. Niinp\u00e4 asukaat hakivat aluksi veden Pyh\u00e4vedest\u00e4. Tarinaa on vaikea uskoa, sill\u00e4 niin selke\u00e4sti Lahnavesi n\u00e4kyy Ropan ja H\u00e4kk\u00e4l\u00e4n m\u00e4elle. N\u00e4m\u00e4 talot ovat luultavasti seutukunnan ensimm\u00e4isi\u00e4. Maisema vieh\u00e4tti my\u00f6s kreivi Pietari Brahea, koska h\u00e4n ulotti Toivolaan tarkastusmatkansa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-25","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/25","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=25"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":623,"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions\/623"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=25"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=25"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.toivolankylat.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=25"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}